Mutkia matkassa

Cellebroederspoort Kampen

Nyt kyllä huomaa että on se opiskelija elämä oikeasti kohdannut! Ei nimittäin maistunut kovinkaan hyvältä eilinen makkarapannu jota joutu syömään heti aamusta ja kylmänä. Eihän mulla mitään mikroa vielä ole.. mutta kyllä toikin menee, kun laittaa silmät kiinni ja huuhtoo kokiksella alas ;) Täältä saa 9 litraa kokista kolmella eurolla, siinä alkaa olla diili aika kohillaan! Kyllähän täällä saa maksaa kaikesta, jos ei yhtään katso hintoja. Paikalliset tuotteet on kyllä suhteellisen edullisia.

Mainoksista on löytynyt ihan hyviä tarjouksia joita ollaan käyty hyödyntämässä. Ollaan muutenkin jouduttu tekemään aika paljon hankintoja, kämpässähän ei alunperin ollut edes mitään huonekaluja.

Muutamia hankintoja, nyt pääsee tekemään itsekkin safkaa!

Tähän väliin hieman alkuviikon kuulumisia;

Maanantai aamuna työpaikkamme tehdaspäällikkö näytti meille tehtaan eri puolet ja kaikki paikat kunnolla.  Käytiin hakemassa työvaatteet, kaikki tarvittavat suojaimet, työkengät ja työvälineet mitä tarvitsisimme. 
Harjoittelupisteellä meidän tuli näyttää mitä osasimme ja sen  jälkeen lähdimmekin linjastolle. Teimme linjastolla töitä puoleen päivään saakka, kunnes tuotantopäällikkö tuli meidän luoksemme ja pyysi juttelemaan.

Hän kertoi että oli pettynyt työn jälkeemme ja työn suoritus nopeuteemme ja että oli tapahtunut väärinkäsitys. He olivat luulleet, että olemme jo valmiita ammattilaisia eikä heillä olisi aikaa opettaa meille hitsausta. Tiistaina ei siis tarvitsisi enään saapua paikalle. 
Saimme kuitenkin omasta oppimishalustamme jatkaa työpäivän neljään asti, jonka jälkeen kiitimme ihmisiä ketkä olivat meitä päivän aikana auttaneet ja opastaneet. Linjaston työntekijät sanoivat meille vielä, että vauhtimme oli heidän mielestään hyvä ja pysyimme tavoitteissa. 

Ihmettelimme suuresti miten kyseinen väärinkäsitys oli päässyt syntymään, olimmehan sopineet jo aiemmin selkeästi työpaikan kanssa että tulemme nimenomaan työharjoitteluun, ja harjoittelemaan hitsausta.  Olimme jo Suomen päässä alustavasti kysyneet heiltä olisiko mahdollista saada työharjoittelusta minkäänlaista korvausta, ja he ehdottivat oppisopimusjaksoa, mikä hyvin kertoo opetusmahdollisuuden järjestämisestä. 
Myöhemmin saimme selville että yhdeksi ongelmaksi oli kuitenkin muodostunut meille sovittu pienimuotoinen korvaus. 

Mutta muistakaa kaikki, että koskaan ei ole väärin kysyä kohteliaasti pientä korvausta tekemäänsä työtä kohti, vaikka ei ammattilainen olisikaan. On aina työnantajan vastuulla, maksavatko he palkkaa/nimellistä korvausta kun olet opiskelija. Miettikää silti kaksi kertaa kysyttekö korvausta oppisopimusjaksollesi /työharjoittelujaksollesi vai et. 

Asiat ovat nyt kuitenkin hoidossa täällä päässä ja niistä kerron hieman myöhemmin! :)